Eletään päivää 18.4. 2011, juuri vahvistuneiden vaalitulosten jälkeen tarvitsin hyviä uutisia enemmän kuin pitkään aikaan. Vaalituloksen aiheuttama shokki oli jotakuinkin sellaista luokkaa, että ajatusten kokoaminen vaati melkoisia ponnisteluja ja mielentasapainoni kannalta olikin erittäin onnekasta, että samaisena päivänä osallistuin Tampereen yliopistolla kollegoideni kanssa järjestämääni kansainväliseen seminaariin aiheesta maahan- ja maastamuutto. Alustajina seminaarissamme oli teemaan perehtyneitä huippututkijoita eri aloilta ja eri maista. Tarkoituksenamme kun oli perehtyä maahanmuuton tematiikkaan eri oppiaineiden tarjoamien näkökulmien kautta. Niitä kovasti tarvitsemiani hyviä uutisia ei onneksi tarvinut odottaa kovin kauaa koska Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervastilla oli mitä jakaa. Heikki Ervasti on arvostettu tutkija ja hän on jo vuosia perehtynyt suomalaisten asenteiteisiin maahanmuuttoa kohtaan. Aineistonaan Ervasti on käyttänyt kysymyksen kannalta parasta mahdollista, aineistoa nimeltään European Social Survey (ESS). Tämä aineisto koostuu kattavasta otoksesta suomalaisia (ja muiden euroopan maiden kansalaisia), pitkällä aikajanalla, jotta asenteiden muutosta voitaisiin tutkia, vieläpä vertailevassa perspektiivissä muihin maihin. Viimeisimpien ESS tulosten mukaan suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan eivät ole muuttuneet merkittävästi negatiivisemmiksi viime vuosina. Taloudellisten suhtanteiden vaikutukset asenteisiin on jo tunnettu ilmiö, ja maahanmuuton lisääntymisen kannatuksen pienoinen notkahdus onkin Ervastin mukaan selitettavissä ensisijaisesti heikolla taloudellisella tilanteella. Ksenofobia, eli muukalaispelko, puolestaan on jatkanut laskuaan koko 2000-luvun. Ervastin tulokset siis osoittavat, että suomalaisten suhtatuminen maahanmuuttoon ei ole muuttunut kielteisemmäksi toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat on koko kevään toitottanut. Hesarin mainostama maahanmuuttovastaisuudem lisääntyminen on Ervastin mukaan erittäin kyseenalaista toimitaan valtakunnan ykköslehdeltä, varsinkin kun se ei ole perustunut mihinkään luotettaviin tutkimuksiin. Miksi hesari lähti tähän persukampanjaan mukaan vaalien alla, on erittäin oikeutettu kysymys. Se että rasistiset ryhmät ovat aktivoituneet ja saaneet polittista aktivismia tuekseen ei vielä kerro suomalaisen suhtatumisesta maahanmuuttoon yleensä mittään. Se kertoo vain tämän tietyn ryhmän maailmankatsomuksesta.
Ervastin esityksen jälkeen jäin kuitenkin miettimään tätä taloudellisten suhtanteiden vaikutusta asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Voiko olla niin, että koska huonon yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi tiedämme, että suomessa on lisääntynyt eriarvoistuminen ja ns. osattomuus jo pidemmän aikaan, on tietyissä ryhmissä tämä negatiivinen suhtautuminen polarisoitunut? Oma tuntumani on “kyllä”, ja tämä aihe vaatisikin lisätutkimuksia. Seminaarimme toinen alustaja Thomas Malloy, yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, valoittikin tätä mekanismiä laajemmin. Malloy on tutkinut vähemmistö-enemmistö suhteita ja tullut siihen tulokseen, että negatiiviset asenteet vähemmistöäjä kohtaan ovat usein tulosta erittäin vahvasta identifioitumisesta omaan niin sanottuun sisä-ryhmään (in-group). Eli henkilöt joiden identiteetti on vahvasti sidoksissa johonkin abstraktiin sisäporukkaan, suhtautuvat negatiivisemmin vähemmistöihin. Tuleeko mikään porukka mieleesi?
Rasismia on tutkittu maailmalla jo useiden vuosikymmenien ajan eri oppiaineiden parissa. Itse olen parhaiten perehtynyt sosiaalipsykologiseen tutkimukseen aiheesta. Sosiaalipsykologit ovat perinteisesti jakaneet rasismin ns. vanhaan ja moderniin rasismiin. Perinteiseen rasismiin kuuluu esimerkiksi ajatukset siitä, että tietyt ryhmät ovat alempiarvoisia, kun taas modernissa rasismissa ajatukset esitetään esimerkiksi muodossa “vähemmistöjen oloja on jo parannettu tarpeeksi”- hieman salonkikelpoisemmin siis. Halla-Aholaisten “maahanmuuttopolitiikkakriittisyys” onkin mielestäni pelkkä sekoitus perinteistä ja modernia rasismia, ja puhdasta maahanmuuttajakriittisyyttä. En ole yksin ajatusteni kanssa vaan johtavat maahanmuutto- ja rasismin tutkijat suomessa ovat tulleet samaan tulokseen. Esimerkiksi Vesa Puuronen, itä-suomen yliopistosta, analysoi Jussi Halla-ahon kirjoituksia uusimmassa teoksessaan Rasistinen Suomi (Gaudeamus, 2011) ja Puurosen mukaan “Halla-aho ei perusta kirjoituksiaan tietoihin, vaan vahvistaa vanhoja ennakkoluuloja ja asenteita, jotka tiede on kumonnut ikiajat sitten” (yle.fi 9.4.2011). Puuronen sanoo myös, että “Halla-aho on kirjoituksissaan tuonut esille ajatuksia ja käyttänyt ilmauksia sekä esittänyt ideologisia kantoja, jotka ovat selkeästi rasistisia”.
Halla-Aholaiset ovat ottaneet kunnian itselleen siitä, että he ovat tuoneet maahanmuuton poliittiseen keskusteluun. Myönnän, että he ovat kyllä olleet äänekkäimpiä osallistujia, mutta siihenpä mielestäni heidän saavutukset voidaan lukea, homma-foorumin melko laajan kirjallisuusluettelon lisäksi. Vaikka tutkijoiden parissa (ja mielestäni myös kansalaisten) ollaan yhtämieltä siitä että Halla-aholaisten suhtautuminen maahanmuuttoon pohjautuu rasismiin ja että suomen maahanmuuttopolitiikkassa on ongelmia (kuten säilöönottokeskukset ja niiden toimintaperiaatteet, pitkät käsittelyajat) ovat poliitikot mielestäni kaihtaneet avointa keskustelua rasismista, sen kaikkineen ilmenemismuotoineen. Kun maahanmuuttoministerimme sai tappouhkauksia, Halla-aholaisten leimatessaa hänet kukkahattutädiksi, ei hänen puolestapuhujia ja tukijoita ilmaantunut julkisuuteen. Kovin vähäiseksi on jäänyt Halla-aholaisten arvostelu politikoilta kaiken kaikkiaan. Positiivinen yllätys oli eilinen Paavo Lipposen julkinen ulostulo: “ Ei tuumaakaan periksi äärioikeistolle, enemmistön pitää nousta nyt esiin” (mtv3, 09.05.2011). Rohkaisisinkin vasemmiston kansanedustajia ottamaan vahvemmin kantaa maahanmuuttopolitiikan oikeisiin ongelmiin, mutta jättämään ongelmalähtöisyyden muuten täysin. Keskusteluun maahanmuutosta on aika lähteä mahdollisuuksien, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kautta, sekä rohkealla otteella rasismia ja kaikkea syrjintää vastaan. Viime päivien raportit rasistisen väkivallan lisääntymisestä ja sen oikeuttaminen vaalituloksella jos joku jo velvoittaa hyvät (vasemmiston) kansanedustajat teitä ottamaan kantaa ja tekemään sen mahdollisimman äänekkäästi. Teidäthän me olemme sinne äänestäneet, pitämään heikompien puolta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti